Tämä nykyaikaa kun Axel lähtiKensekasta ja jätti Mikaelin sinne. (lukekaa roolaus "paluu kensekkaan")
Axel liikkui harkitusti ja varovaisesti syvällä metsässä. Pienikin liike sai Axelin käden tarttumaan miekkaan.
Axel katsoi karttaa ja päätteli että luostariin oli vielä jonkun matkaa. yhtäkkiä Axel kuuli puhetta ja kiipesi puuhun. Alla meni 6 sotilasta ja 2 tyhjää kärryä kohti Onnenmaata. Tietenkin ne oli Fusekain joukkuja jotka haki malmeja Onnenmaasta ja takoivat niistä aseita. Axel tiesi että Fusekain pää kujetus reitti meni itämetsän ohi. Jos kunikaan joukot katkaisisivat sen Fusekain armeija olisi liemessä ja pahasti. Mutta kun kuningas on niin itsekäs ja tyhmä Axel ajatteli ja ajatus palavasta kodista nousi taas päähän. Axel otti yhden nuolen ja tähtäsi takinmaista sotilasta. Hän oli opetellut kotona ampumaan nuorempana ja osasi ampua melkein 10 sentin tarkuudella. Tosin etäisyydet vaikuttivat tarkkuuteen. Sotilas oli Axelista noin 10 metrin päässä. Axel päästi irti että se osui suoraan päähän. Samaan aikaan örkki örisi jossain ja muut sotilaat eivät huomanneet tilannetta ja jatkoivat eteen päin. Axel tähtäsi uudestaan ja tällä kertaa sotilaat huomasivat kun toveri kaatui nuoli selässä. Muut sotilaat eivät kuitenkaan huomanneet mistä hyökkäys tulee. Vasta kun Axel oli ampunut kolmannenkin yksi sotilaista huomasi Axelin. Sotilaat hyökkäsivät Axelia päin. Yksi vastaan kolme, epäreiluaa ,Axel ajatteli mutta tähtäsi huolella ja miinusti taas yhden sotilaan. Kaksi viimeistä yritti piirittää Axelin mutta Axel ampui taas yhden. Tämä on helppoa Axel ajatteli ja hapuili lisää nuolia. Mitä Helv.. ,Axel mutisi ja huomasi ette hänellä ollut enään nuolia. Tietenkin, hän oli ostanut 5 nuolta ja hyökännyt 6 sotillaan kimppuun. Axel tunsi itsensä aasiksi ja tartui miekkaansa ja hyppäsi sotilaaan kimppuun. Taistelu oli raaka ja epätoivoinen kummankin kannalta. Iskut eivät millään osuneet ja kummallekkin tuli kuuma ja hiki. Sitten Axel lähti juoksemaan toiseen suuntaa ja sotilas toiseen. Axel oli uupunut ja pysähtyi pienelle lammelle. Axel kasteli kasvonsa ja katseli ympärilleen. Uskaltaisinko käydä uimassa? Axel mietti ja lopulta Axel hyppäsi virkistävään veteen. Vesi oli ihanan viileää ja pohja ei ollut syvä ja mutainen vaan tasainen hiekka pohja. Axel ei tiennyt kauanko hän ui mutta sitten Axel puki vaatteet ja jatkoi matkaa. Pian luostari näkyi. Luostarista voisi olla jotain hyötyä jos se tulee puolelleni, Axel tuumi. Sisälle Axel ei päässy sillä joku äreä vartia ei päästänyt sisään. Axel antoi hänelle kasan lentolehtisiä ja käski jakaa luostarin väelle. Vartia katsoi kummissaan papereita mutta nyökkäsi. Axel jatkoi kohti pohjoista hän halusi löytää jonkun ihmisen sillä hän ei ollut sellainen ihminen joka viihtyi yksin. Axel pysähtyi ja söi on leipä koria. Illaan tuntumassa Axel joutui 2 Dogratorin yllättämäksi. Axel ei tehnyt sitä virhettä että luuli niitä vaarattomaksi kokoon nähden. Axel oli oppinut koulussaa että ne ovat örkkejäkin vaaralisempia. Axel pakeni puuhun mutta kartta putosi maahan ja elukat repivät sen kappaleiksi. Niitten lähdettyä Axel katsoi kartan palasia ja jatkoi matkaa kohti pohjoista...