Guresu warriors RPG
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Guresu warriors RPG

Tervetuloa, soturi!
 
PääsivuPääsivu  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään  

 

 Lähtö luostarista

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
FaithinChrist (Hato)
Admin
FaithinChrist (Hato)

Viestien lukumäärä : 107
Join date : 02.01.2014
Ikä : 22

Lähtö luostarista Empty
ViestiAihe: Lähtö luostarista   Lähtö luostarista EmptySu Tammi 12, 2014 6:21 pm

//Tämä tarina kertoo, kuinka Hato lähti Kenheiwan luostarista.//

"...Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Amen."
Nostin hitaasti päätäni, silmäni näkivät ensimmäisenä pienen Kristus-patsaan. Kärsivät ristiinaulitun silmät suuntautuivat minua kohti. Ne vangitsivat minut hetkeksi paikoilleni. Jähmetyin miettimään, mitä oikein olin tekemässä. Tapahtuisiko se todella, tänä yönä? Niin kauan olin miettinyt, suunnitellut, järjestellyt asioita. Aina siitä asti kun sisällissota oli alkanut. Oliko siitä viisi vuotta? Mutta milloin minä olin täysin tajunnut, että lähtisin oikeasti?
Ei auta, täytyy mennä, ravistin itseni harhautuneista mietteistäni. Tuollainen mietiskely ei sopinut soturin käytökselle. Nousin kunnioittavan hitaasti alttarin äärestä, ja jäätyäni vielä hetkeksi tuijottamaan Kristuksen kuvaa kävelin aution kirkon halki. Askeleeni kaikuivat yksinkertaisen, mutta kauniin rakennuksen pylväikössä. Pitkä käytävä päättyi suureen oveen, jonka avattuani pääsin luostarin pihamaalle. Ilma oli viileä ja yö pimeä. Kirkkaalla taivaalla tuikki himmeitä tähtiä, mutta kuu oli kadonnut kuin jokin jättimäinen otus olisi mutustellut sen suihinsa ja röyhtäissyt päälle.
Uusikuu..., mietin tyytyväisenä virnistäen, Täydellinen yö karata.
Nappasin kiiltävän Wakkain oven vieressä kasvavan petäjän juurelta. Montakohan kolhua tämäkin miekka oli saanut vuosien kuluessa taistelukoulutukseni aikana? Koitin tarkastella asetta, mutta oli liian hämärää, jotta olisin voinut nähdä kunnolla. Joka tapauksessa Wakkai oli hyvä miekka, se oli varma. Tunsin aseen, ja joskus melkein olin tuntevinani siitä virtaavan energian...
Juoksin varpaisillani luostarin asuinrakennukseen. Käytävillä hiippailin niin hitaasti kuin osasin ja niin nopeasti kuin uskalsin. Onneksi olin oppinut täällä myös liikkumaan huomaamatta. Suuntasin askeleeni kohti apotti Lasaruksen huonetta, joka oli ylimmässä kerroksessa viimeisen käytävän päässä. Tultuani oikean oven taakse avasin sen hiljaa. Pelkäsin, että vanha ovi narahtaisi ja apotti heräisi. Onneksi näin ei käynyt, vaan pääsin pujahtamaan sisään. Kaivoin taskustani lyhyen kirjeen, paperilappusen, ja asetin sen apotin yöpöydälle. En luonut enää katsettakaan sikeästi kuorsaavaan Lasarukseen. Avasin vain ikkunan ja hyppäsin alas, heilauttaen itseni lopulta puunoksan avulla maahan. Viimeinkin olin valmis.
Oli se lyhyt aika yöstä, jolloin kaikki luostarin asukkaat - niin munkit, nunnat kuin soturioppilaatkin - olivat sikeässä unessa. Lukuun ottamatta muutamaa muurilla kulkevaa uneliasta vartijaa vain iäkäs porttivahti Magnus oli valppaana paikallaan. Onneksi hän tiesi aikeistani ja oli tarpeeksi ymmärtäväinen päästääkseen minut lähtemään salaa. Astelin rakennusten varjoissa luostarin portille päin. Äkkiä huomasin jotain takanani. Käännähdin äkkiä, käsi vaistomaisesti miekan kahvalla. Rauhoituin kuitenkin nähdessäni vain nuoren ketun katselevan minua päättäväisesti.
"Kasai", huokasin ja kumarruin silittämään eläinystäväni karkeaa turkkia. "Olen pahoillani. Et voi tulla mukaan. Se on sinun parhaaksesi." Suoristauduin ja käännyin lähteäkseni, mutta jatkaessani kävelemistä tunsin ketun seuraavan minua vieläkin. Yritin lähettää Kasaita pois, sillä sen ei olisi turvallista hirviöiden keskellä, kun se oli vielä niin pienikin... Kettu ei kuitenkaan suostunut lähtemään mihinkään. Kohtasin vain sen päättäväisen, järkähtämättömän katseen. Hymähdin tajutessani, ettei tälle olisi enää mitään tehtävissä.
"Hyvä on, hyvä on! Tule nyt sitten."
Kasai perässäni pääsin viimein suurelle portille. Magnus odotti jo minua ja ojensi minulle soihdun, jonka turvin selviäisin ensimmäisestä yöstä. Mies ei sanonut sanaakaan astuessani ovesta, mutta saatoin lukea viestin hänen kasvoiltaan: Onnea matkaan.
Sitten minä juoksin. Juoksin pois luostarista. Juoksin pois kotoa. Juoksin maailmalle toteuttamaan tehtävääni. Juoksin huolehtimatta vikkelästä Kasaista. Juoksin.


Viimeinen muokkaaja, FaithinChrist pvm Su Elo 17, 2014 2:27 pm, muokattu 1 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
https://guresuwarriors.palstani.com
FaithinChrist (Hato)
Admin
FaithinChrist (Hato)

Viestien lukumäärä : 107
Join date : 02.01.2014
Ikä : 22

Lähtö luostarista Empty
ViestiAihe: Vs: Lähtö luostarista   Lähtö luostarista EmptySu Tammi 12, 2014 6:22 pm

Tästä tuli lyhyempi kuin oli tarkoitus... Very Happy Kehtaankohan laittaa itselleni kymmentä pacaa...
Takaisin alkuun Siirry alas
https://guresuwarriors.palstani.com
Axel



Viestien lukumäärä : 154
Join date : 10.01.2014

Lähtö luostarista Empty
ViestiAihe: Vs: Lähtö luostarista   Lähtö luostarista EmptySu Tammi 12, 2014 6:36 pm

kivatarina ja laita 12 on se sen verran pitkä
Takaisin alkuun Siirry alas
Sponsored content




Lähtö luostarista Empty
ViestiAihe: Vs: Lähtö luostarista   Lähtö luostarista Empty

Takaisin alkuun Siirry alas
 
Lähtö luostarista
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Guresu warriors RPG :: Outside the game :: Tarinat :: Hato-
Siirry: